Matkalaiset on kiintoisan Syysmaa-fantasiasarjan päätösosa. Pääosassa ovat tällä kertaa aiemmissa kirjoissa ainoastaan lapsina esiintyneet Yvana ja Marrkah, jotka elävät jonkinlaisessa neliapilaperheessä Merkinosin ja Adairan sekä Sissan ja Rakhenesin kasvatettavina. Yvana haluaa nähdä maailmaa. Marrkah jäisi mieluummin kotiin, mutta lähtee Yvanan kanssa kohti satamakaupunkia jonka nimeä en nyt muista, suunnatakseen sieltä myöhemmin Kesämaahan jossa on paremmat oltavat kuin Syysmaassa. Aikuiset eivät tästä tietenkään pidä, mutta fiksuina tajuavat ettei nuoria voi loppuiäkseen kotiinsa teljetä.
Seuraa matkustamista, tuskastunutta tylsistelyä majatalossa, ostoksilla käymistä ja yleistä fiilistelyä edessä olevasta merimatkasta. Arvattavissa on, että asiat eivät suju ihan niin kuin Yvana ja Marrkah haluaisivat. En paljasta tässä juonesta tämän enempää.

Periaatteessa arvostan, että tämä sarja sisältää enimmäkseen suht sympaattisten hahmojen välistä arkista jutustelua fantasiakirjoissa tyypillisen mahtipontisen öyhöttämisen sijasta, mutta tässä kirjassa sitä oli ehkä jo vähän liikaa. Tai pitemminkin alkupuolisko on vähän liiankin "realistista" odottelua ja kinastelua ja töissä käymistä, kun taas noin puolessa välissä alkaa tapahtua asioita nopeaan tahtiin, muttei kuitenkaan kovin viihdyttävällä tavalla. Sanoisin että kaikki tapahtuu jotenkin liian helposti, Yvanakin vaikuttaa joltain supernaiselta jolle ei mikään ole mahdotonta ja josta kaikki (mies)hahmot pitävät, tavalla tai toisella. Aluksi pidin siitä että Yvana on suunnilleen 18-vuotias, mutta täysin kokematon esim. miesasioissa. Yleensä tuon ikäisillä kirjojen teinityttöhahmoilla on ollut seksikumppaneita jo jonoksi asti ja vähintään kaksi poika- tai mahdollisesti tyttöystävää. Asia kuitenkin on korjaantuakseen heti hänen päästyään ihmisten ilmoille, söpön kirjakauppiaan ihastuessa häneen (millä ei ole tapahtumien kannalta kauheasti merkitystä) ja myöhemmin toisaalta paljon ikävämmillä tavoilla.

Matkalaiset ei mielestäni ollut yhtä hyvä kuin sarjan aiemmat osat, tai sitten olen itse muuttunut, luinhan ensimmäiset osat jo joskus yläasteella. Yksi asia josta olen tässä sarjassa aina pitänyt, ovat hahmojen nimet. Ne ovat jotenkin luontevia ja fantasiakirjoihin sopivia olematta kuitenkaan mitenkään "yliampuvia". Tämän viimeisen osan lopussa oli myös mukavasti tekemisen meininkiä kun syysmaalaiset ihmispaskat (eivät siis päähenkilöt vaan ne "tavalliset kansalaiset") saavat köniin. Heh heh.