kuva.jpg

Tietyt vokaalit eivat ole talla hetkella  kaytossani (tai vaikka olisivatkin niin kirjoitan mieluummin nain kuin vaivaudun tekemaan asialle jotain) johtuen siita etta kirjoitan Pariisissa lentokenttahotellin aulassa. Taman kirjan takakansi antaa ymmartaa etta paahenkilo ei tekisi muuta kuin lojuisi kylpyammeessa, mutta tosiassa han tekee niin vain alussa, ja kun sen jalkeen on antaumuksella kuvailtu elavan elaimen nylkemista keittiossa, han paattaa haipya Venetsiaan heittelemaan tikkaa. Kirja synnytti minussa kasarinostalgiaa vaikken ole kyseenomaisella vuosikymmenella edes elanyt, mutta kun olin pitanyt taukoa Kylpyhuoneesta ja opiskellut valiin hieman tahtitiedetta, alkoivat ihmisten puuhastelut tuntua yhta hassuilta ajanjaksosta riippumatta. Olenkin kehittanyt epatoivon hetkiin tallaisen mantran kuin "universumi ei valita". Se on toiminut kaytossa aika vaihtelevasti eika se ainakaan talla nappaimistolla kirjoitettuna toimi yhtaan. Tallainen oli siis tama blogiteksti, antakaa se anteeksi kun olen vahan sairaskin juuri nyt.