high-water-392707_960_720.jpg

Sain tämän kirjan jo viime vuonna joululahjaksi. Kirjoitin tästä jo aiemmin esseen koulua varten (vaikken ollut silloin lukenut tätä ihan kokonaan) mikä korotti muuten heikohkoa koenumeroani. Itsestäni löpiseminen sikseen. Ihmiset eivät tunnu olevan kovin huolissaan ilmastonmuutoksesta siihen nähden millä tavalla se ihmiskuntaa uhkaa. Tosin, huolissaan olosta ilman toimenpiteitä ei mitään hyötyä olekaan. Yksittäisen ihmisenkään puuhasteluilla ei ole suuremmassa mittakaavassa merkitystä ellei se saa suurempia ihmisjoukkoja muuttamaan jotenkin käytöstään.

Sain tästä kirjasta sellaisen kuvan, että kaikki liittyy jotenkin ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi ihmisten keskinäisen tasa-arvon puolesta on taisteltava, sillä kun luonnonkatastrofit käyvät päälle, heikko moraali ja kanssaeläjien kunnioittamisen puute johtaat barbariaan. Moraalilla ei nyt tarkoiteta mitään "älä tee huorin" vaan myötätuntoa ja kaikkien ihmisten perusoikeuksien tunnustamista. Klein visioi, että kaikenlaiset paremman maailman puolesta työtä tekevät liikkeet ovat puroja, jotka yhdistyvät jossain vaiheessa isompaan ilmastonmuutoksen vastaiseen jokeen.

Vaikka ilmastonmuutosta ei voikaan enää estää vaan se on jo alkanut, kuulemma tällä vuosikymmenellä on vielä mahdollista estää homman äityminen katastrofaaliseksi. Asia vaikuttaa olevan kiinni fossiilisista polttoaineista. Fossiiliyhtiöillä on jo nyt hallussaan enemmän uusiutumattomia luonnonvaroja kuin mitä voi "turvallisesti" käyttää, mutta ne havittelevat koko ajan lisää mm. pitääkseen sijoittajansa tyytyväisinä. Sillä aikaa toisaalla jotkut tieteilijät suunnittelevat vakavissaan auringon himmentämistä siltä varalta että lämpötilan nousu käy kestämättömäksi. Kyseinen menetelmä tosin aiheuttaisi tappavaa kuivuutta Afrikkaan, mutta jos tuollaiset muotoseikat ketään kiinnostaisivat niin tuskin asiat muutenkaan olisivat tässä jamassa. 

Kleinin mukaan kansalaisaktiivisuus on vastaus ja muutoksen täytyy lähteä alhaalta ylöspäin. Minua alkoi vähän masentaa, kun vaihtoehdoksi ilmastonmuokkaukselle ja muille älyttömyyksille tarjottiin kirjassa öljyrekkojen tien tukkeeksi asettumista ja muuta suoraa toimintaa, jollaista käsitellään mediassakin lähinnä terrorismina. Lähihistoria on kuitenkin näyttänyt että asenneilmapiiri voi muuttua, kuten on käynyt ainakin naisten ja joidenkin vähemmistöjen oikeuksien suhteen. Amerikassahankin lakkautettiin orjuus 1800-luvulla vaikka siitä aiheutui taloudellisia tappioita joillekin. Tätä Klein tuntui pitävän suurimpana historiallisena esimerkkitapauksena moraalin menemisestä voitontavoittelun edelle, ja hänen mielestään niin voi tapahtua uudestaankin.

Kirja keskittyy fossiilisiin polttoaineisiin ja kuten alaotsikkokin kertoo, yleisemmin kapitalismiin ilmastonmuutoksen syypäänä, mutta esimerkiksi ruoantuotantoa ei muistaakseni juuri käsitellä muuten kuin joidenkin viljelymenetelmien osalta. Kasvissyöntiä taidettiin sivuta noin yhdessä lauseessa ja silloinkin tyyliin "lolz vegaanien mielestä liha on murhaa". Saatan muistaa väärinkin, siitä on yli vuosi aikaa kun tämän kirjan aloitin. Oli kiinnostavaa saada tietää alkuperäiskansojen tärkeästä roolista fossiilien jättämisessä maan alle (monet esiintymät kun sijaitsevat näiden melko luonnonläheisesti elävien ihmisten laillisesti omistamilla mailla) mutta melko samanlaiset peräkkäiset tarinat intiaanien aktivismikuvioista pistivät puuduttamaan. Toki nämä ovat tärkeitä asioita ja ansaitsevat tulla kerrotuksi.