Osallistuin tämmöiseen. http://readerwhydidimarryhim.blogspot.fi/2016/12/novellimaraton-lauantaina-17122016.html

Ideana siis oli lukea vuorokauden aikana mahdollisimman monta novellia. En ole ihan varma mihin kellonaikaan aloitin ja milloin olisi siis "pitänyt" lopettaa, mutta luin kesken olleen kokoelman loppuun vaikka siihen kuluikin pari ylimääräistä tuntia. Olen nääs hidas lukemaan ja aikaa veivät myös sijaistoiminnot kuten nettisosialisointi ja -ajanhukka, hyasinttien asettelu pystympään asentoon värikynillä ja kengännauhoilla ja se, kun yhdessä vaiheessa päätin lähteä kauppaan ostamaan naposteltavaa, kynttilöitä ja paremman makuista teetä ja seistessäni jo eteisessä takki päällä päätin sittenkin olla lähtemättä. Siihenkin meni kallista aikaa kun kääntyilin viime yönä jokusen tunnin sängyssä yrittäen nukahtaa. Sain kuitenkin luettua yhden kokonaisen kirjan. Melkoinen maraton joo.

Aloitin Heikki Hietalan teoksella Viisto valo, joka on itse asiassa käännös ja ilmestynyt alunperin englanniksi nimellä Filtered Light. Tämä tyssäsi kahteen ensimmäiseen novelliin, jotenkin liian setämäistä tekstiä minun makuuni. Hankala samaistua tai löytää mitään tarttumapintaa. Lainasinkin tämän vain kannen takia.

Se kokonaan lukemani kirja oli Miina Supisen Apatosauruksen maa. Pidän Supisesta. Hänen tuotantonsa on mielestäni sitä parempaa mitä absurdimpia piirteitä siinä on. Arkirealistinen perhekuvaus taas ei oikein nappaa. Eri asia varmaan olisi jos itselläni olisi aviopuoliso ja lapsia. Ja vaikka tuossa Hietalan kirjassa minua tylsistyttivät miehen kirjoittamat yltiömiehiset mieshahmot, monesti on myös häiritsevää kun nainen yrittää kirjoittaa jotenkin korostetun miehekkäästi laittamalla miehet jatkuvasti puhumaan tisseistä ja perseistä, kuten tässä tapauksessa. Jotenkin en vain osaa samaistua ajatusmaailmaan jossa naiset nähdään jonain lihakimpaleina. Mutta tämä oli ihan luettava opus. Minua ilahdutti erityisesti tarina keski-ikäisestä naisesta joka yritti teetättää "androgyyni rockjumala"-henkisen puvun itselleen, sekä toisen novellin kohtaus jossa estyneen oloinen perheenisä kokeili vaimonsa sukkahousuja vessassa. Eräässä novellissa museon vahtimestari, joka vahtii tilataideteosta jota kukaan ei käy katsomassa, tuskastelee työnsä tylsyyttä. Itse mietin että tekisin vastaavanlaista työtä varmaan ihan mielelläni, voisi vaikka lukea kirjaa ja palkka juoksisi.

No mutta, tämä oli kiva maraton ja osallistun vastakin mielelläni tämäntyyppisiin tempauksiin. Novelleja tuli tämän rupeaman aikana luettua 23, jos pysytään tiukasti tuossa 24 tunnin säännössä niin vähän vähemmän.