Voisi väittää, ettei ole järkevää lukea Kiekkomaailma-sarjan viimeistä osaa tässä vaiheessa kun suurin osa aiemmistakin on vielä lukematta, mutta Read Harder -lukuhaasteessa piti lukea joku postyymisti ilmestynyt kirja (vaikka parempiakin vaihtoehtoja olisi luultavasti ollut), ja toisaalta olen ihan tyytyväinen ettei tämä ollut itselleni se viimeinen lukematon Kiekkomaailma. Tämä ei nimittäin ollut mitään sarjan parhaimmistoa. Kirja alkaa ihan hyvin, tosin siinä kulminoituu itseäni jo aiemmin häirinnyt Granny Weatherwaxin jumalallisuus joka myöhemmin korvaantuu kirjan päähenkilön Tiffany Achingin jumalallisuudella. Uusi ihastuttava hahmo Geoffrey esitellään ja keijut keljuilevat. Noin puolessa välissä kaikki tuntuu lässähtävän kasaan ja kirja ikään kuin raahautuu loppuunsa. Nac Mac Feeglet eivät ole kovin kiehtovia hahmoja, tosin tämä oli ensimmäinen lukemani Tiffany-kirja joten en osaa sanoa millaisia ne niissä aiemmissa ovat olleet. Keijujuoni kuivuu kasaan pahanpäiväisesti, eikä uusilla hahmoilla tehdä paljoakaan. Geoffreyn vuohen ja Tiffanyn You-kissan mystisillä ominaisuuksilla vihjaillaan, mutta tämä ei johda mihinkään. Syynä kirjan puutteisiin lienee se, että Terry kuoli pian sen kirjoitettuaan eikä luultavasti ehtinyt hienosäätää sitä tarpeeksi. Ikävä juttu, mutta oli tässä tietenkin hyvätkin hetkensä ja yllättävän paljon penisvitsejä siihen nähden että tämä on kai suunnattu nuorille.