Olen lykännyt näistä kirjoista bloggaamista jo varmaan kuukauden koska olen ollut liian surullinen ja/tai pahalla tuulella tai muuten vain liian laiska käydäkseni toimeen. Näkymätön sukupuoli myös on tuntunut tulevan aiheeltaan jotenkin liian "lähelle" itseäni että osaisin kirjoittaa siitä. Yritän kuitenkin. Kirjoilla ei ole mitään tekemistä keskenään, ne ovat vain kaksi viimeksi lukemaani kirjaa joita käsittelen nyt samalla kertaa päästäkseni elämässä eteenpäin.

 

Jenni Holma, Veera Järvenpää & Kaisu Tervonen: Näkymätön sukupuoli - Ei-binäärisiä ihmisiä

Toisten ihmisten kokemuksista on tosi hankala kirjoittaa mitään. Sen voin sanoa että tämä kyllä kosketti aika syvältä, varsinkin Piin tarina. Yksi lempi-ihmisistäni maailmassa on transsukupuolinen ja minua kauhistuttaa millaisia määriä hänen kaltaisensa ihmiset, ja tuntuu että ihan erityisesti syntymässä pojaksi määritellyt sukupuolivähemmistöjen edustajat, saavat paskaa niskaansa. Oma sukupuolen ilmaisuni on aika jäsentymätöntä ja olen miettinyt olenko sukupuoleton tai genderfluid tai jotain, mutta ei kai sitä edes tarvitse tietää, kun olen kuitenkin ihan tyytyväinen kehooni ja ulkonäkööni ja niin edespäin, ja minulle on melko samantekevää minä muut minua pitävät.

 

       IMG_0862.jpg

 

Eric Maple: Noidan käsikirja

Pidän kansantaruista ja folkloresta siinä missä muutkin ihmiset, ellen enemmänkin, joten suurin osa tästä kirjasta oli ihan kelvollisesti viihdyttävää hömppää. Loppuosa olikin sitten silkkaa Ultraa ja tuskastuttavaa kahlata läpi tällaiselle sataprosenttisen tieteellisen maailmankuvan omaavalle henkilölle. Tällä kirjalla ei ole minulle läheskään niin suurta nostalgia-arvoa kuin monille muille, olin vain lapsena tietoinen että tällainen kirja on olemassa ja että se on tosi siisti ja pelottava. Ehkä tätä ei aikuisten kannata yrittääkään lukea muuten kuin vaaleanpunaiset nostalgialasit päässä, jollaisia minulla ei siis ollut, huom.